Ohjelmistotkin ovat nyt tuotteita: ankara vastuu koskee myyjää 9.12.2026 alkaen.
Mikä se on Uusi tuotevastuudirektiivi (EU) 2024/2853 korvaa vuoden 1985 tuotevastuudirektiivin (85/374/ETY) ja laajentaa "tuotteen" määritelmän kattamaan myös itsenäisen ohjelmiston, SaaS-palvelut ja tekoälyjärjestelmät - ei enää vain fyysisiä esineitä. Vastuu on ankaraa: vahingonkärsijän tarvitsee osoittaa vain vika, vahinko ja niiden välinen syy-yhteys, ei tuottamusta. Direktiivi on ollut voimassa EU-tasolla 8.12.2024 alkaen, mutta sitä sovelletaan vasta tuotteisiin, jotka tulevat markkinoille tai käyttöön 9.12.2026 alkaen - sitä ennen markkinoilla olevat tuotteet pysyvät vanhan direktiivin piirissä. EU:lla oli aiemmin valmisteilla myös erillinen tekoälyvastuudirektiivi, mutta komissio veti sen pois vuonna 2025, joten tuotevastuudirektiivistä tuli käytännössä ainoa EU-tason ankaraan vastuuseen perustuva väline tekoälyn aiheuttamille vahingoille. Koskeeko sinua Koskee, jos yrityksesi kehittää tai myy ohjelmistoja, SaaS-palveluita, sovelluksia tai tekoälyjärjestelmiä kaupallisesti EU:hun - direktiivin laajennettu tuotemääritelmä voi tehdä sinusta "valmistajan" 9.12.2026 alkaen, vaikkei kyse olisi fyysisestä laitteesta. Koskee myös, jos tuot maahan tai myyt omalla nimelläsi EU:n ulkopuolisen valmistajan tekoälyä sisältäviä laitteita: vastuu voi siirtyä sinulle, jos alkuperäinen valmistaja on EU:n ulkopuolella. Huomaa myös, että ohjelmistopäivityksen julkaiseminen tai tekoälymallin uudelleenkoulutus markkinoille tulon jälkeen voi tehdä sinusta vastuullisen osapuolen kyseisen muutoksen osalta, vaikket olisi kehittänyt alkuperäistä tuotetta. Keskeiset velvoitteet Vastuu on ankaraa, ei tuottamusperusteista: vika, vahinko ja syy-yhteys riittävät kanteen perustaksi. Tuomioistuin voi olettaa vian tai syy-yhteyden olemassaolon, jos tekninen tai tieteellinen monimutkaisuus tekee näytön esittämisestä kohtuuttoman vaikeaa vahingonkärsijälle. Markkinoille tulon jälkeiset olennaiset muutokset - ohjelmistopäivitys, mallin uudelleenkoulutus - voivat tehdä muuttajasta vastuullisen osapuolen omalla nimellään. Tuomioistuin voi määrätä sisäisen dokumentaation (testaustiedot, riskinarvioinnit, lokit) esitettäväksi, jos kanne on uskottava; liikesalaisuudet on silti suojattava. Korvattava vahinko kattaa nyt myös datan tuhoutumisen tai vioittumisen ilman henkilö- tai omaisuusvahinkoa, eikä vanhaa vähimmäisvahingon kynnystä enää ole. Vastuuvakuutus kannattaa tarkistaa etukäteen: monet nykyiset sopimukset rajaavat puhtaat ohjelmisto- tai datavahingot ulkopuolelle. Näin sovellat käytännössä Pk-SaaS, joka myy tekoälyavusteista asiakaspalvelutyökalua EU:hun Yrityksestä voi 9.12.2026 alkaen tulla "valmistaja", johon sovelletaan ankaraa tuotevastuuta oman ohjelmiston osalta. Ensimmäinen askel on koota testaus-, riskinarviointi- ja lokidokumentaatio yhteen paikkaan, koska tuomioistuin voi riidan syntyessä määrätä sen esitettäväksi. Samalla kannattaa tarkistaa nykyinen vastuuvakuutus, sillä moni sopimus rajaa ohjelmisto- ja datavahingot ulkopuolelle - kattavuus on syytä varmistaa ennen joulukuuta 2026. AI Actin mukainen dokumentaatio kannattaa rakentaa niin, että se toimii tarvittaessa myös tuotevastuun puolustusaineistona. Verkkokauppa, joka myy älykotilaitteita EU:n ulkopuolisen valmistajan tekoälysovelluksella Jos varsinainen valmistaja on EU:n ulkopuolella, verkkokauppa voi itse joutua vastuuseen maahantuojana tai omalla nimellään myydystä tuotteesta. Ensimmäinen askel on selvittää jokaisen tuoteperheen todellinen valmistaja ja sopia kirjallisesti, kuka kantaa vastuun tuotevastuutapauksessa. Samaan aikaan kannattaa valmistautua kyberkestävyysasetuksen 11.9.2026 alkavaan haavoittuvuusraportointiin, joka koskee samoja digitaalisen elementin sisältäviä tuotteita ja etenee tuotevastuun täytäntöönpanoa nopeammalla aikataululla. Suomessa Kansallista täytäntöönpanoa valmistelee oikeusministeriö hankkeessa OM042:00/2024, joka käynnistyi maaliskuussa 2025. Työryhmä julkaisi mietintönsä 2.2.2026 (Oikeusministeriön julkaisuja 2026:8) ja ehdottaa muutoksia tuotevastuulakiin (694/1990) ja kuluttajansuojalakiin. Lausuntokierros päättyi 16.3.2026, ja lausuntonsa antoi muun muassa Kuluttajaliitto 13.3.2026. Hallitus antoi 24.9.2026 eduskunnalle esityksen HE 190/2026 vp tuotevastuulain ja kuluttajansuojalain muuttamisesta. Syysistuntokauden lainsäädäntösuunnitelmassa esittelyviikon arvio oli 37/2026, joten esitys tuli kaksi viikkoa arviota myöhemmin. Esitys on ehdotus, jota eduskunta ei ole vielä hyväksynyt. Oikeusministeriön mukaan siinä ehdotetaan, että ohjelmistot ja digitaaliset valmistustiedostot kuuluvat selvemmin lain piiriin ja että omaisuusvahinkojen 500 euron korvauskynnys poistuu. Tuomioistuin voisi tietyissä tilanteissa olettaa tuotteen virheelliseksi tai syy-yhteyden olemassa olevaksi, ja vahinkoa kärsinyt saisi paremman pääsyn vastapuolen hallussa oleviin todisteisiin. Piilevissä henkilövahingoissa korvausta voisi tietyin edellytyksin vaatia jopa 25 vuoden ajan. Suomi ottaisi lisäksi käyttöön kehittelyriskipuolustuksen. Ehdotettu voimaantulo on 9.12.2026, ja EU:n määräaika on kiinteä, vaikka eduskuntakäsittely venyisi. Tuotevastuu ei ole viranomaisvalvontaa vaan siviilioikeudellinen vastuu, joka ratkaistaan käräjäoikeudessa. Älä sekoita sitä tuoteturvallisuuden valvontaan, josta Suomessa vastaa Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Ajantasaisin suomenkielinen tieto löytyy oikeusministerio.fi:n hankesivulta ja eduskunta.fi:stä hakusanalla HE 190/2026 vp; lopullinen lakiteksti julkaistaan aikanaan finlex.fi:ssä.