ICT-riskien hallinnan, häiriöraportoinnin ja kumppanivalvonnan säännöt finanssialalle.
Mikä se on DORA eli asetus (EU) 2022/2554 finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä on EU:n yhteinen sääntökirja sille, miten pankit, vakuutusyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja muut finanssialan toimijat hallitsevat ICT-riskejä. Sitä sovelletaan täysimääräisesti ilman siirtymäaikaa 17.1.2025 alkaen. Asetus yhtenäistää riskienhallinnan kehikon, häiriöiden raportoinnin, järjestelmien testauksen ja ICT-kumppaneiden valvonnan koko EU:ssa yhden säädöksen alle. Aiemmin nämä vaatimukset olivat hajallaan kansallisessa sääntelyssä. Koskeeko sinua Suoraan DORA koskee vain finanssialan valvottuja toimijoita ja Euroopan valvontaviranomaisten (ESAt) nimeämiä kriittisiä ICT-palveluntarjoajia: tavallinen suomalainen ohjelmisto- tai IT-yritys ei ole itse asetuksen piirissä. Epäsuorasti se ulottuu kuitenkin jokaiseen, joka myy ohjelmistoja tai IT-palveluita finanssialan asiakkaalle: asiakkaan on sisällytettävä sopimukseen DORA-lausekkeita, ja toimittaja päätyy asiakkaan vuosittain raportoitavaan ICT-sopimusrekisteriin. Verkkokauppa tai muu tavallinen digitaalinen liiketoiminta ilman rahoitusalan toimilupaa jää kokonaan asetuksen ulkopuolelle. Keskeiset velvoitteet Finanssialan toimijalla on oltava hallituksen hyväksymä, dokumentoitu ICT-riskienhallinnan kehikko. Mikroyritykset ja pienet, ei-monimutkaiset toimijat saavat kevennetyn version. Merkittävät ICT-häiriöt raportoidaan valvojalle kolmessa vaiheessa: alustava ilmoitus 4 tunnin kuluessa luokittelusta, väliraportti 72 tunnin kuluessa ja loppuraportti kuukauden kuluessa. Digitaalista häiriönsietokykyä testataan säännöllisesti. Merkittävimmät toimijat tekevät lisäksi uhkaperusteisen tunkeutumistestauksen (TLPT) vähintään kolmen vuoden välein. Jokainen ICT-sopimus arvioidaan ennen allekirjoitusta ja sen jälkeen jatkuvasti, ja kaikki sopimukset kirjataan vuosittain raportoitavaan ICT-sopimusrekisteriin (Register of Information). Suurimmat ICT-toimittajat voidaan nimetä kriittisiksi (CTPP) ja asettaa ESAien suoraan EU-tason valvontaan. Näin sovellat käytännössä Pk-SaaS finanssialan asiakkaille 20 hengen suomalainen ohjelmistoyritys, joka myy työnkulkutyökalua muutamalle säästöpankille ja vakuutusyhtiölle, ei ole itse DORAn piirissä, mutta sen asiakkaat ovat. Odota sopimuslisäyksiä (auditointioikeudet, poistumissuunnitelma, alihankinnasta ilmoittaminen) ja vuosittaisia ICT-sopimusrekisterikyselyjä. Ensimmäinen askel: listaa nykyiset finanssialan asiakassopimukset ja nimeä henkilö, joka vastaa niiden due diligence -kyselyihin. Maksulaitos tai muu rahoituspalvelun lupayhtiö Maksulaitoksena tai rahoituspalveluna toimiva lupayhtiö on suoraan DORAn piirissä, joskin pieni ja yksinkertainen toimija voi käyttää kevennettyä riskienhallinnan kehikkoa. Sen on rakennettava dokumentoitu ICT-riskienhallinnan kehikko, raportoitava merkittävät häiriöt Finanssivalvonnalle 4 t / 72 t / 1 kk -aikataulussa, ylläpidettävä ICT-sopimusrekisteriä ja testattava järjestelmiään säännöllisesti. TLPT on pakollinen vain, jos Finanssivalvonta nimeää yrityksen siihen erikseen. Ensimmäinen askel: nimeä vastuuhenkilö ICT-riskienhallinnalle ja aloita sopimusrekisterin kokoaminen. Häiriöilmoitusten aikarajat koskettavat myös GDPR:n tietoturvaloukkausvelvoitteita, katso GDPR . Pilvipalvelu- tai konesalitoimija Pilvipalvelu- tai konesalitoimija ei ole automaattisesti DORAn piirissä, mutta jos sen mittakaava ja finanssialan asiakaskonsentraatio kasvavat riittävän suuriksi, ESAt voivat nimetä sen kriittiseksi ICT-palveluntarjoajaksi, kuten kävi 19 suurelle toimijalle marraskuussa 2025. Nimeäminen tuo mukanaan suoran ESA-valvonnan, yhteisten tarkastusryhmien tarkastukset ja valvontamaksut riippumatta siitä, onko toimijalla itsellään rahoitusalan lupaa. Heinäkuussa 2026 ESAt ilmoittivat, että CTPP-valvonta huomioi jatkossa yhä enemmän myös edistyneimpien (frontier) tekoälymallien ICT-riskejä: kyse ei ole uudesta velvoitteesta, vaan valvonnan painotuksesta. Ensimmäinen askel: seuraa nimeämiskriteerejä, jos finanssialan asiakkaiden osuus liikevaihdosta kasvaa. Verkkokauppa ilman rahoitusalan toimilupaa Verkkokauppa tai muu digitaalinen liiketoiminta ilman rahoitusalan toimilupaa, joka käyttää pohjoismaista maksunvälittäjää, jää kokonaan DORAn soveltamisalan ulkopuolelle: DORA ei ole yleinen kyberturvallisuuslaki kaikille digitaalisille yrityksille, vaan sen tehtävän hoitaa lähempänä NIS2. Epäsuoria vaikutuksia voi silti tuntea, jos maksunvälittäjä tiukentaa sopimusehtojaan oman DORA-due diligencensä vuoksi. Suomessa Finanssivalvonta on DORAn kansallinen toimivaltainen valvoja, ja sen valvonnassa on yli 400 toimijaa. Valvonta keskittyy ICT- ja kyberriskien hallintaan, häiriöiden ilmoitusprosessiin ja ICT-toimittajariskien valvontaan. Kansallinen täytäntöönpanolaki, hallituksen esitys HE 67/2024 vp, muutti Finanssivalvonnasta annettua lakia ja noin kymmentä toimialalakia (luottolaitokset, sijoituspalvelut, maksulaitokset, sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt ja muut) ja tuli voimaan 17.1.2025 samaan aikaan EU-asetuksen kanssa. ICT-sopimusrekisteri raportoidaan Suomessa vuosittain Finanssivalvonnan raportointiportaaliin; vuoden 2026 kierroksen kansallinen määräaika, 2.3.2026, oli aikaisempi kuin EU-laajuinen takaraja 31.3.2026. Finanssivalvonnan vuoden 2026 tiedotteen mukaan valvottaville tuli kolme uutta vuosittaista raportointivelvoitetta: ICT-riskienhallinnan katsausraportti, arvio merkittävien ICT-häiriöiden vuosikustannuksista (mikroyritykset vapautettu) ja itse ICT-sopimusrekisteri. Ajantasaista suomenkielistä ohjeistusta julkaisee Finanssivalvonta valvottavatiedotteissaan; myös suomalaiset lakiasiaintoimistot ja tilintarkastusyhteisöt julkaisevat DORA-oppaita, mutta ne ovat toissijaisia lähteitä viranomaisohjeistuksen rinnalla.