Ensimmäiset EU-säännöt algoritmiselle johtamiselle työpaikalla. Jäsenvaltioiden täytäntöönpanon määräaika on 2.12.2026, Suomen laki on vasta luonnos.
Mikä se on Alustatyödirektiivi eli direktiivi (EU) 2024/2831 on ensimmäinen EU-säädös, joka asettaa säännöt algoritmiselle johtamiselle työpaikalla. Sitä sovelletaan työtä välittäviin digitaalisiin alustoihin, jotka organisoivat unionissa tehtävää alustatyötä automatisoiduilla seuranta- tai päätöksentekojärjestelmillä. Alustan sijoittautumispaikalla ei ole merkitystä, eikä sillä, minkä maan lakia sopimussuhteeseen muuten sovellettaisiin. Direktiivissä on kaksi erillistä osaa. Ensimmäinen on työsuhdeolettama: kun havaitaan johtamista ja valvontaa osoittavia tosiseikkoja, sopimussuhde on oletettava työsuhteeksi, ja kumoamisen todistustaakka siirtyy alustalle. Toinen on algoritmisen johtamisen luku, joka kieltää tiettyjen tietojen käsittelyn, vaatii läpinäkyvyyttä käytetyistä järjestelmistä ja siirtää ihmiselle päätökset tilin sulkemisesta ja sopimussuhteen päättämisestä. Ajoituksesta kannattaa erottaa kolme eri asiaa, koska ne menevät helposti sekaisin. Direktiivi tuli EU-tasolla voimaan 1.12.2024, mutta voimaantulo ei luonut yhtäkään velvoitetta alustayritykselle: se käynnisti jäsenvaltioiden kahden vuoden täytäntöönpanoajan. Jäsenvaltioiden määräaika on 2.12.2026. Suomen alustatyölakia ei ole säädetty, joten direktiivin velvoitteet eivät vielä sido täällä ketään. Direktiivi täydentää tietosuoja-asetusta eikä korvaa sitä. Tekoälyasetus soveltuu rinnalla, ja sen liitteen III kohdan 4 työelämäjärjestelmät ovat suuririskisiä, mutta osa alustatyödirektiivin tarkoittamista automatisoiduista järjestelmistä jää tekoälyasetuksen tekoälyjärjestelmän määritelmän ulkopuolelle. Koskeeko sinua Direktiivi koskee yritystänne, jos välitätte digitaalisella alustalla unionissa tehtävää työtä ja organisoitte sitä automatisoiduilla seuranta- tai päätöksentekojärjestelmillä. Sijoittautumispaikka ei vapauta. Kyse on juuri niistä järjestelmistä, jotka jakavat tehtäviä, hinnoittelevat työtä, pisteyttävät suorituksia tai sulkevat tilejä. Piiri on laajempi kuin työsopimusten määrä antaa ymmärtää, ja se kannattaa tarkistaa ensimmäisenä. Algoritmisen johtamisen lukua sovelletaan myös alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla ei ole työsopimusta tai työsuhdetta. Yksi rajaus tähän on olemassa: oikeutta saada päätökselle perustelu ja pyytää sen uudelleentarkastelua ei sovelleta alustatyötä tekeviin, jotka ovat samalla asetuksen (EU) 2019/1150 tarkoittamia yrityskäyttäjiä. Piiriin kuuluminen ei silti tarkoita, että jokin velvoittaisi teitä tänään. Direktiivin velvoitteet alkavat vasta kansallisesta täytäntöönpanosta, ja Suomen laki on yhä luonnos. Sen sijaan tietosuoja-asetus velvoittaa alustayrityksiä nyt: se rajoittaa yksinomaan automaattiseen käsittelyyn perustuvia merkittäviä päätöksiä ja edellyttää vaikutustenarviointia, kun käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin. Keskeiset velvoitteet Työsuhdeolettama (5 artikla, tulossa). Sopimussuhde on oletettava työsuhteeksi, kun havaitaan johtamista ja valvontaa osoittavia tosiseikkoja. Jos alusta pyrkii kumoamaan olettaman, sen on itse näytettävä toteen, ettei kyse ole työsuhteesta. Kiinteää kriteerilistaa ei ole. Olettamaa ei sovelleta rikosoikeudellisiin taikka veroihin tai sosiaaliturvaan liittyviin menettelyihin, ellei jäsenvaltio niin päätä. Kielletyt tietoluokat (7 artikla, tulossa). Automatisoiduilla järjestelmillä ei saa käsitellä tietoja emotionaalisesta tai psykologisesta tilasta eikä yksityisistä keskusteluista, kerätä henkilötietoja silloin kun henkilö ei tarjoa tai tee alustatyötä, käsitellä tietoja perusoikeuksien käytön ennakoimiseksi, päätellä arkaluonteisia ominaisuuksia eikä tunnistaa henkilöä biometrisesti viitetietokantaan vertaamalla. Kielto alkaa jo palvelukseenotto- tai valintamenettelystä. Tietosuojan vaikutustenarviointi (8 artikla, tulossa). Automatisoiduilla seuranta- tai päätöksentekojärjestelmillä tapahtuva käsittely on direktiivin mukaan aina tietosuoja-asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korkean riskin käsittelyä. Arvioinnissa on kuultava alustatyötä tekeviä ja heidän edustajiaan, ja tulokset on toimitettava työntekijöiden edustajille. Läpinäkyvyys järjestelmistä (9 artikla, tulossa). Käytetyistä järjestelmistä, seurattavista tietoluokista sekä päätösten tärkeimmistä parametreista ja niiden suhteellisesta merkityksestä on kerrottava kirjallisesti viimeistään ensimmäisenä työpäivänä, ennen työehtoihin vaikuttavia muutoksia ja pyynnöstä. Valintamenettelyssä oleville tiedot annetaan ennen menettelyn aloittamista. Työn kautta tuotetut henkilötiedot on alustatyötä tekevän pyynnöstä toimitettava suoraan kolmannelle osapuolelle maksuttomin välinein. Ihmisvalvonta ja ihmisen tekemä päätös (10 artikla, tulossa). Alustan on valvottava automatisoitujen päätösten vaikutuksia ja arvioitava ne työntekijöiden edustajien kanssa vähintään joka toinen vuosi, huolehdittava riittävistä henkilöstöresursseista sekä annettava valvojille pätevyys, koulutus ja valtuudet myös hylätä automaattisesti tehtyjä päätöksiä. Päätökset sopimussuhteen rajoittamisesta, keskeyttämisestä tai päättämisestä ja käyttäjätilin rajoittamisesta tai sulkemisesta on tehtävä ihmisen. Perustelu ja uudelleentarkastelu (11 artikla, tulossa). Alustatyötä tekevällä on oikeus saada automatisoidusta päätöksestä selvitys ilman aiheetonta viivytystä ja keskustella nimetyn yhteyshenkilön kanssa. Tilin rajoittamisesta tai sulkemisesta, maksusta kieltäytymisestä ja sopimusasemaa koskevista päätöksistä annetaan kirjallinen perustelu viimeistään päivänä, jona päätös tulee voimaan. Uudelleentarkastelupyyntöön on vastattava kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ja oikeuksia loukkaava päätös on oikaistava kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Artiklaa ei sovelleta alustatyötä tekeviin, jotka ovat samalla asetuksen (EU) 2019/1150 tarkoittamia yrityskäyttäjiä. Valvonta ja seuraamukset (24 artikla, tulossa). Tietosuoja-asetuksen valvontaviranomainen eli Suomessa tietosuojavaltuutettu vastaa 7–11 artiklan valvonnasta siltä osin kuin kyse on tietosuoja-asioista, ja näiden artiklojen rikkomiseen sovelletaan tietosuoja-asetuksen 83 artiklan 5 kohdan seuraamusmaksujen ylärajaa. Muista rikkomuksista jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaat, varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamukset. Suomen kansallinen seuraamussääntely on vasta luonnoksessa. Tietosuoja-asetuksen velvoitteet (voimassa jo nyt). Ne sitovat alustayritystä riippumatta alustatyödirektiivistä: yksinomaan automaattiseen käsittelyyn perustuvia merkittäviä päätöksiä on rajoitettu, ja korkean riskin käsittely edellyttää vaikutustenarviointia. Alustatyödirektiivi täydentää näitä sääntöjä ja menee niitä pidemmälle, mutta ei korvaa niitä. Näin sovellat käytännössä Lähetti-, taksi- tai kuljetuspalvelua välittävä alusta Lähetti- ja taksipalvelut ovat Suomessa työllisten määrällä mitattuna suurin alustatyön sektori: lakiluonnoksen vaikutusarviossa niihin lasketaan noin 34 000 työllistä. Aloittakaa kartoittamalla, mitkä järjestelmät tosiasiassa ohjaavat työtä: kuka tai mikä jakaa keikat, mistä hinta muodostuu, mihin pisteytys perustuu ja millä perusteella tili suljetaan. Tämä lista on myöhemmin sekä läpinäkyvyystiedon että vaikutustenarvioinnin pohja, joten se kannattaa tehdä kerran kunnolla. Kartoituksen jälkeen katsokaa erikseen tilin sulkemista ja sopimussuhteen päättämistä: nämä päätökset on täytäntöönpanon jälkeen tehtävä ihmisen, ja jos ne syntyvät nyt automaattisesti, muutos vie aikaa. Verkossa tehtävää työtä välittävä alusta Jos alusta toimii kokonaan verkossa, on houkuttelevaa ajatella, ettei kansallinen laki tavoita sitä. Direktiivi on kirjoitettu juuri tämän varalta: sitä sovelletaan alustan sijoittautumispaikasta riippumatta, kun työ tehdään unionissa. Suomen lakiluonnoksessa sama sanotaan suoraan: lakia sovellettaisiin Suomessa tehtävään alustatyöhön myös silloin, kun työ tehdään kokonaan verkossa ja tekijä toimii Suomesta käsin. Ensimmäinen askel on selvittää, mistä maista alustanne tekijät tosiasiassa työskentelevät. Samalla kannattaa käydä läpi, mitä tietoja järjestelmä kerää silloin, kun henkilö ei tarjoa tai tee alustatyötä, koska juuri se keruu on 7 artiklassa kielletty. Alustatyötä tekevä yrittäjä tai freelancer Algoritmisen johtamisen luku ulottuu myös alustatyötä tekeviin henkilöihin, joilla ei ole työsopimusta tai työsuhdetta. Kansallisen täytäntöönpanon jälkeen heillä olisi oikeus tietää, mitkä järjestelmät ohjaavat heidän työtään ja mihin parametreihin päätökset perustuvat, ja tilin sulkemista koskeva päätös olisi annettava ihmisen tehtäväksi. Yksi poikkeus kannattaa tuntea: oikeutta saada perustelu ja pyytää uudelleentarkastelua ei sovelleta alustatyötä tekeviin, jotka ovat samalla asetuksen (EU) 2019/1150 tarkoittamia yrityskäyttäjiä. Mikään näistä oikeuksista ei ole Suomessa vielä voimassa. Jos välitätte työtä alustalla, hyödyllisin askel on seurata lainvalmistelua ja säilyttää päätöksistä lähetetyt viestit. Suomessa Kansallista täytäntöönpanoa valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö hankkeessa TEM092:00/2024 (asianumero VN/32290/2024). Kolmikantainen työryhmä asetettiin 28.1.2025. Se jatkoi toimintaansa epävirallisesti toimikautensa jälkeen ja sai mietintönsä valmiiksi 15.6.2026. Työryhmä esittää kokonaan uutta alustatyölakia, jota sovellettaisiin Suomessa tehtävään alustatyöhön riippumatta alustayrityksen sijoittautumispaikasta. Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausunnoilla 8.7.–28.8.2026, ja lausuntoa pyydettiin 33 taholta. Esitystä ei ole annettu eduskunnalle, ja hankesivun mukaan se on tarkoitus antaa kiireellisenä. Arvioitu esittelyviikko on siirtynyt viikosta 38 viikkoon 44, eli hankesivun mukaan esitys on arvioitu annettavaksi viikolla 44 eli 26.10.–1.11.2026. Jos aikataulu pitää, eduskunnalle jäisi lain käsittelyyn noin viisi viikkoa ennen direktiivin määräaikaa 2.12.2026. Viiden viikon arvio on laskettu esittelyviikosta ja määräajasta, se ei ole hankesivun oma tieto. Luonnoksessa laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.12.2026, mutta lakiehdotuksen voimaantulopykälässä päivämäärä on yhä täyttämättä. Kaikki alla oleva on siis luonnosta, ei voimassa olevaa oikeutta. Työsuhdeolettama säädettäisiin ilman kiinteää kriteerilistaa. Johtamista ja valvontaa osoittavana tosiseikkana pidettäisiin erityisesti työnsuorittajan tosiasiallista itsenäisyyden puutetta tai alisteista asemaa, joka voi seurata esimerkiksi algoritmisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Perustelujen mukaan automatisoitujen järjestelmien käyttö ei kuitenkaan itsessään ole johtoa ja valvontaa osoittava tosiseikka. Olettamaa ei sovellettaisi rikosasian taikka vero- tai sosiaaliturva-asioiden käsittelyssä, koska täytäntöönpano tehtäisiin vähimmäisimplementoinnin periaatteella. Valvonta jaettaisiin kahdelle viranomaiselle. Työsuojeluviranomainen valvoisi lakia lukuun ottamatta algoritmista johtamista koskevia säännöksiä, joita valvoisi tietosuojavaltuutettu. Seuraamuksina olisi tietosuoja-asetuksen 83 artiklan 5 kohdan mukainen seuraamusmaksu tietosuoja-asioissa sekä 1 000–30 000 euron seuraamusmaksu, jonka työsuojeluviranomainen voisi määrätä kahdesta laiminlyönnistä: arviointi- ja korjausvelvollisuuksien sekä alustatyötoiminnan aloittamisilmoituksen laiminlyönnistä. Luonnoksessa on myös kansallista lisäsääntelyä harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Alustayrityksen olisi tunnistettava alustatyötä tekevä ja varmistuttava kohtuullisin toimenpitein siitä, ettei sopimussuhteessa sovelleta hyvän tavan vastaisia tai muutoin kohtuuttomia sopimusehtoja. Lisäksi sen olisi ilmoitettava toiminnan aloittamisesta työsuojeluviranomaiselle. Vaikutusarvion mukaan alustayrityksen kriteerit täyttäisi Suomessa arviolta 40–50 yritystä, joista suomalaisia on vajaa 30 ja isoja noin kymmenen. Luku on suuruusluokka-arvio, ei rekisteritieto. Mietintö ei ollut yksimielinen: SAK ja STTK katsovat, ettei ehdotus turvaa direktiivin tavoitteita riittävästi, kun taas EK ja Suomen Yrittäjät katsovat luonnoksen poikkeavan vähimmäisimplementoinnista useassa kohdassa. Sisältö voi siis vielä muuttua lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntopalautetta ei ole vielä koottu ministeriön viralliseen yhteenvetoon, mutta yksittäisiä kantoja on käsitelty julkisuudessa. Uutissuomalaisen 31.8.2026 julkaiseman jutun mukaan Uber ja Bolt katsovat luonnoksen ylittävän direktiivin vähimmäistason ja vaativat sen palauttamista siihen. Uberin mukaan työsuhdeolettaman ei tulisi olla automaattinen, vaan alustalla pitäisi olla mahdollisuus esittää vastanäyttöä. Maahanmuuttovirasto puolestaan varoitti, että luonnos jättää epäselväksi, myönnetäänkö alustatyötä tekeville jatkossa yrittäjän oleskelulupia, ja että työsuhteeksi katsotussakin työssä palkkarajat voivat jäädä täyttymättä, jolloin lupaperuste puuttuisi kokonaan. Kyse on lausunnoista luonnokseen, ei voimassa olevasta oikeudesta. Ajantasaisin tieto löytyy hankesivulta valtioneuvosto.fi (tunnus TEM092:00/2024) ja lausuntopalvelu.fi:stä; lopullinen lakiteksti julkaistaan aikanaan finlex.fi:ssä.