Riskiperusteiset säännöt tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille.
Mikä se on EU:n tekoälyasetus eli AI Act (asetus (EU) 2024/1689) on maailman ensimmäinen kattava tekoälysäädös. Se tuli voimaan 1.8.2024, ja sen velvoitteet astuvat voimaan vaiheittain vuoteen 2028 asti. Asetus luokittelee tekoälyjärjestelmät riskin mukaan: osa käytännöistä on kokonaan kiellettyjä, korkean riskin järjestelmiä koskevat tiukat vaatimukset, ja suurinta osaa muista koskee lähinnä läpinäkyvyys. Keväällä ja kesällä 2026 EU sopi laajasta Digital Omnibus on AI -muutospaketista, joka keventää ja myöhentää erityisesti korkean riskin sääntöjä. Paketti allekirjoitettiin 8.7.2026, julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 24.7.2026 asetuksena (EU) 2026/1744 ja tuli voimaan 27.7.2026. Aikataulu oli poikkeuksellisen nopea, jotta muutokset ehtivät soveltua ennen AI Actin 2.8.2026 velvoitteita. Asetus on siis nyt muodollisesti voimassa, ja se muuttaa AI Actin lisäksi myös EU:n ilmailu- ja koneasetuksia. Koskeeko sinua Koskee, jos organisaatiosi kehittää, tarjoaa tai käyttää tekoälyä (käytännössä lähes kaikkia yrityksiä). Ratkaisevaa on rooli: "tarjoaja" rakentaa tai markkinoi tekoälyjärjestelmän, "käyttöönottaja" ottaa sen käyttöön osana omaa toimintaansa. Valtaosa suomalaisista pk-yrityksistä on käyttöönottajia, kun ne käyttävät esimerkiksi ChatGPT-tyyppisiä työkaluja tai valmiiseen tekoälyyn nojaavia SaaS-ominaisuuksia. Käyttöönottajan velvoitteet ovat kevyempiä kuin tarjoajan, mutta silti todellisia: järjestelmää on käytettävä tarjoajan ohjeiden mukaan, sille on nimettävä pätevä ihmisvalvonta, vakavista häiriöistä on ilmoitettava ja henkilöstön AI-lukutaidosta on huolehdittava jo nyt. Jos yritys räätälöi, hienosäätää tai tuo markkinoille oman tekoälytuotteen, se voi muuttua tarjoajaksi ja saada laajemman velvoitejoukon: riskienhallinnan, teknisen dokumentaation ja tarvittaessa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin. Keskeiset velvoitteet Kiellettyjä tekoälykäytäntöjä (5 artikla) ei saa käyttää. Voimassa 2.2.2025 alkaen. Henkilöstön riittävästä AI-lukutaidosta on huolehdittava (4 artikla). Voimassa 2.2.2025 alkaen. Käyttöönottajan on käytettävä järjestelmää ohjeiden mukaan, nimettävä ihmisvalvonta ja ilmoitettava vakavista häiriöistä (26 artikla). Käyttäjälle on kerrottava, kun hän asioi tekoälyn kanssa, ja tekoälyllä tuotettu tai olennaisesti muokattu sisältö on saatava tunnistettavaksi (50 artikla). Voimassa 2.8.2026 alkaen tuotettuun ja julkaistuun sisältöön. Koneluettavan merkinnän siirtymäaika koskee vain tarjoajaa: ennen 2.8.2026 markkinoille saatettujen tekoälyjärjestelmien tarjoajan on täytettävä vaatimus viimeistään 2.12.2026. Käyttöönottajan omiin velvoitteisiin siirtymäaika ei vaikuta. Korkean riskin järjestelmiä (mm. rekrytointi, luottokelpoisuus, biometriikka) koskevat laajemmat vaatimukset tulevat voimaan vaiheittain 2027–2028. Rikkomuksista voi seurata sakko, enimmillään 35 miljoonaa euroa tai 7 % liikevaihdosta. Sakkokehikko on ollut voimassa 2.8.2025 alkaen. Näin sovellat käytännössä Pk-SaaS, joka on rakentanut asiakaspalvelu-chatbotin OpenAI:n API:n päälle Yritys on käyttöönottaja, ei korkean riskin tarjoaja. Elokuusta 2026 alkaen sen on kerrottava käyttäjille selvästi, että he asioivat tekoälyn kanssa. Ensimmäiset askeleet: varmista henkilöstön AI-lukutaito, pidä kirjaa chatbotin toiminnasta ja tarkista, onko käytetyn mallin tarjoaja allekirjoittanut GPAI-käytännesäännöstön. Se pienentää toimittajariskiä. Verkkokauppa, joka käyttää tekoälyä suosituksiin ja hinnoitteluun Suositus- ja hinnoittelutekoäly ei yleensä ole korkean riskin järjestelmä, joten lähiajan velvoitteet ovat läpinäkyvyys ja henkilöstön AI-lukutaito. Ensimmäinen askel: merkitse tekoälyllä tuotettu sisältö, esimerkiksi tuotekuvaukset, ja varmista, että profilointiin perustuva markkinointi täyttää myös muun kuluttajansuojalainsäädännön vaatimukset. HR-teknologiayritys, joka myy rekrytointi- ja soveltuvuusarviointityökaluja Tämä on tyypillinen korkean riskin käyttötapaus (liite III). Velvoitteiden voimaantulo siirtyi 2.12.2027:ään, mutta asiakkaat alkavat vaatia näyttöä vaatimustenmukaisuudesta hyvissä ajoin ennen sitä. Ensimmäinen askel: käynnistä riskienhallintajärjestelmän ja teknisen dokumentaation rakentaminen nyt, älä vasta määräajan lähestyessä. Työlle antaa rungon CEN-CENELECin 31.7.2026 julkaisema standardi EN 18286:2026, joka kuvaa laadunhallintajärjestelmän ja tukee 17 artiklan noudattamista. Yhtä asiaa se ei vielä tuo: 40 artiklan vaatimustenmukaisuusolettama syntyy vasta, kun standardin viite on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Tarkista viitteen tila ennen kuin nojaat olettamaan. Tietosuoja- tai compliance-konsulttiyritys, joka neuvoo asiakkaita AI Actin noudattamisessa Yritys ei itse ole tyypillisesti tarjoaja tai käyttöönottaja, mutta sen neuvonnan arvo riippuu ajantasaisuudesta. Ensimmäinen askel: seuraa AI Act Service Deskiä ja komission luokitteluohjeita, ja auta asiakkaita erottamaan, mitkä velvoitteet (5 artiklan kiellot, 50 artiklan läpinäkyvyys, 99 artiklan sakot) ovat jo voimassa ja mitkä siirtyivät Digital Omnibuksessa. Suomessa Kansallinen valvonta perustuu lakiin eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025), joka tuli voimaan 1.1.2026. Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä ja koordinoi 15:tä viranomaista, jotka jakautuvat markkinavalvontaviranomaisiin (mm. Tukes, Tulli) ja perusoikeusviranomaisiin. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on näistä laajin rooli: se valvoo markkinoita tietyissä korkean riskin järjestelmissä, seuraa kiellettyjen käytäntöjen noudattamista ja huolehtii perusoikeuksien suojasta. Suomeen on tulossa myös toinen kansallisen lainsäädännön vaihe. Se koskee tekoälyn sääntelyn testiympäristön toteuttamista ja kansallisen rekisterin perustamista korkean riskin järjestelmille, jotka toimivat kriittisen infrastruktuurin turvakomponentteina. Hankeikkunan mukaan hallituksen esitys (TEM091:00/2024) on aikataulutettu annettavaksi eduskunnalle viikolla 43/2026, ja suunnitellut voimaantulot ovat 1.3.2027 tekoälyvalvontalain muutoksille ja 3.5.2027 finanssivalvontalain muutoksille. Kyse on suunnitelmasta, ei laista: esitystä ei ole vielä annettu, ja hankkeen tuorein asiakirja on 9.7.2026 päivätty lausuntotiivistelmä. Ajantasaista tietoa julkaisevat Traficom ja tietosuojavaltuutetun toimisto suomeksi. Katso myös GDPR , sillä tekoälyn käyttöönotto voi laukaista henkilötietojen vaikutustenarvioinnin (DPIA) tarpeen.